Opintotuen leikkuri viiltää ”kovimmin” korkeakouluopiskelijaa


”Hallitus on päättänyt opintotukisäästön toteuttamisesta. Hallitus kohtuullistaa selvitysmies Roope Uusitalon esittämää opintotuen ehtojen kiristämistä ja opintotukileikkausta siten, että pitkän aikavälin säästövaikutukset ovat noin 122 milj. euroa.

Korkea-asteen opintorahan tasot yhtenäistetään toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintorahan enimmäismäärä on enintään 250,28 €/kk.  Opintotuen enimmäismäärä on korkea-asteella kotimaassa opiskeltaessa 1.8.2017 lukien yhteensä 1 101,88 euroa kuukaudessa ja ulkomailla opiskeltaessa 1 260,28 euroa kuukaudessa.” (Tiedote kehysriihestä, Valtioneuvosto)

Hallitus päätti kehysriihessä leikata opintotuesta huomattavan summan joka kohdistuu erityisesti korkeakouluopiskelijoihin. Korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta leikattiin yli 25 %, 86,72€/kk, ja hallitus luonnehtii tiedotteessaan ratkaisua opintorahan tasojen yhtenäistämiseksi.

Yhtenäistäminen ja tasa-arvoinen kohtelu ovat tietysti äärimmäisen hyviä tavoitteita. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että toisen asteen opintotukeen lukeutuu ilmainen kouluruokailu joka on kuukausittain noin 60 € rahallinen etu korkeakouluopiskelijoihin verrattuna. Aiemmassa järjestelmässä kuukausittainen ero toisen ja korkea-asteen opintotuissa oli, aloitusvuodesta riippuen, 52,91 € tai 86,48 €. Ennen 1.8.2014 aloittaneiden osalta korkeakouluopiskelijan opintotuki oli siis jo ennen muutoksia alhaisempi kuin toisen asteen opiskelijalla eikä ero ollut huomattava tämän jälkeen aloittaneidenkaan osalta.

Todellista tasa-arvoa ja yhteneväisyyttä olisi se, että opintotuen osalta tasapäistettäessä laskettaisiin kaikkien tukien ja opiskelun aiheuttamien kulujen vaikutus ja tehtäisiin tasapäistäminen tältä pohjalta. Oman näkemykseni mukaisesti tämän lisäksi pitäisi opintotukea korottaa siten, että opintotuki on vähintään vähimmäistukien tasolla ilman lainaosuutta. On kohtuutonta että opiskelijoilta vaaditaan lainanottoa jotta he saavuttavat saman tulotason kuin mihin kaikki muut ihmisryhmät ovat oikeutettuja. Opintorahan suuruus on siis tällä hetkellä 337 € bruttona, kun taas toimeentulotukeen kuuluva perusosa on 485,50 €. Opintotuen asumislisän suuruus on 80% vuokrasta, kuitenkin korkeintaan 201,60 € kuukaudessa. Toimeentulotuesta korvattavat asumismenot vaihtelevat kaupungista toiseen, mutta asumismenot korvataan kohtuullisina 100 % korvauksena. Kaikissa suurissa opiskelukaupungeissa yksinasuvan toimeentulotuen asiakkaan kohtuulliset asumismenot ylittävät 201,60€/kk huomattavasti. Täysin oma asiansa on se, että jotkin kaupungit ovat asettaneet opiskelijoille erilaiset kohtuulliset asumismenot kuin muille.

Toki hallituksen päätös toi mukanaan myös positiivisia ratkaisuja. Toisen asteen opintotuessa ollut vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten, yksinasuvien opiskelijoiden opintotukeen poistettiin, opintotuen takaisinperinnän koronkiskontaa lievitettiin ja tulorajat sidottiin ansiotasoindeksiin. Myös opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin saattaa olla, toteutustavasta riippuen, hyvä ratkaisu. On kuitenkin kestämätöntä että opiskelemaan lähtevää rangaistaan tulotason pudotuksella ja täten kannustetaan toimettomuuteen.

Tomi Peltonen

Tomi Peltonen

Pääsihteeri at Opiskelijaliitto Pro
Tomi on pitkän linjan opiskelija-aktiivi jolla on taustaa toisen asteen opiskelijajärjestöistä sekä ammattikorkeakoulujen järjestöistä ja opiskelijakunnasta. Tomi on toiminut aiemmin Opiskelijaliitto Pron puheenjohtajana.
Tomi Peltonen

Latest posts by Tomi Peltonen (see all)


Lisätietoa aiheesta Tomi Peltonen

Tomi on pitkän linjan opiskelija-aktiivi jolla on taustaa toisen asteen opiskelijajärjestöistä sekä ammattikorkeakoulujen järjestöistä ja opiskelijakunnasta. Tomi on toiminut aiemmin Opiskelijaliitto Pron puheenjohtajana.